tiistai 30. syyskuuta 2014

Kasvoille ja huulille

Kaksi vuotta sitten ostin Vichyn matkapaketin, jossa oli kasvojenpesuaine, kasvovesi ja yövoide.
Yövoide oli taivaallisen ihana. Väri, purkki, koostumus, tuoksu. Kaikki! Kun tuo pieni purnukka tyhjeni, menin käymään apteekissa aikomuksissani ostaa tuotetta lisää. 

Mutta.

Purnukan kyljessä luki 50 +. 

Pähkäilin ja venkoilin ja tuskailin, mutten sitten vaan voinut ostaa sitä.

Ja näin on jatkunut kaksi vuotta. 
Olen ostanut useita yövoiteita, mutten ole löytänyt yhtä ihanaa. 

Edellisen yövoidepurnukkani vedellessä viimeisiä päätin kuitenkin lopulta antaa piutpaut tällaiselle "ikärasisimille", lampsin apteekkin ja ostin purnukan. Vähän jännäsin, että alkaako myyjä estellä toimiani, joten toimin ripeästi ja määrätietoisesti. Olisihan voide voinut olla vaikka äidilleni.:)


Ja voi ihanuus, tää on vaan niin paras.



Enkä mä nyt oikeasti usko, että tällä tavoin kovin suurta hallaa iholleni voin tehdä...


Ja loppuun vielä vinkkinä (Ullalle ja muillekin) eräs löytö, jonka tein samalla apteekkireissulla. Kuulun niihin, joiden mielestä Bepanthen on mitä parasta huulirasvaa ja huulikiillettä. Pienin Bepanthen-tuubi on kuitenkin aika iso (30 g) ja sen vuoksi ehtii olla käytössä ja laukun pohjalla pitkään, jolloin ainakin minulle tuubiin tulee aina niitä ärsyttäviä reikiä. Ratiopharmilta on kuitenkin tullut nyt oma, vastaava tuote 10 g minituubissa. Kokeiltu on, tykkään.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Ja sitten se toinen

Vihkisormuksestani on pyydetty useaan otteeseen postausta, joten here we go!

Kihlasormuksestani ja sen hankinnasta olen kertonut tarkemmin täällä ja vihkisormuspohdintoja löytyy täältä.

Sormukseni ovat molemmat lontoolaisesta 77 Diamondista, jonka valikoimaan, laatuun ja palveluun olemme olleet todella tyytyväisiä.

Vihkisormukseni on solitaire ja kihlaksi halusin allianssin. Vähän jännitin, että miten tällainen duo onnistuu, eli miten timantin viereen mahtuu toinen sormus. Joillakin ystävilläni on vihkisormuksessa sellainen pieni mutka, jolloin sormukset istuvat hyvin yhteen. 77 Diamondsista kuitenkin vakuutettiin, että allianssi istuu kihlani kanssa ihan sellaisenaan, joten päätimme luottaa tähän.

Ja niin ne istuvatkin.


Vihkisormukseni on puoliallianssi nimeltä Kindrea.


Kihlasormukseni on 1,8 mm ja vihkisormukseni vähän leveämpi 2,2 mm. Minulla on pieni käsi ja lyhyet sormet, joten sirot sormukset olivat oikea valinta.


Vihkisormukseni on halkaisijaltaan inan pienempi kuin kihlani, jolloin se ei pyöri sormessa käytännössä yhtään. Timantit eivät siis koskaan vielä ole päätyneet kämmenpuolelle, joten puoliallianssi on ollut ainakin minulle hyvä valinta.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Viides vuosi kuvin

Minä, niin kuin moni muukin kuuluu siihen porukkaan, joiden mielestä vuosi alkaa syksyllä. Mielestäni yleensä silloin, kun koulut alkavat, eli elokuun puoleenväliin mennessä.

Moni tekee vuoden vaihtuessa katsausta kuluvaan vuoteen. Minun vuoteni vaihtui jo, joten nyt on katsauksen paikka. Itse asiassa jo viidettä kertaa! 

Katsaukseen valitsen vain yhden kuvan joka kuulta ja kyllä, se on ihan turkasen vaikeata!

- syyskuu -

Juhlimme perinteisiä rapujuhlia vanhempieni luona. Hyvää ruokaa, juomaa, paljon musiikkia ja niin edelleen. Takuuvarmasti yhdet vuoden hauskimmista juhlista!


- lokakuu -

Reissu New Yorkiin sekä meno- että tulomatkalla ja Road trip Kaliforniassa (1, 2, 3) niiden välissä. Tämä oli meidän pre-honeymoon ja olisi kyllä ajanut ihan sen oikeankin honeymoonin asian, matka kun oli niin ihana. 


- marraskuu - 

Jenkkilästä huumaantuneina järkkäsimme Halloween-juhlat ystävillemme.  Tällaisia teemajuhlia on kyllä tosi hauska järkätä. Oli kivaa, kun sai miettiä ruoat, koristeet, musiikin, juomat ja tietenkin asut kaikki yhdenmukaisiksi.


- joulukuu -

Joulukuu oli täynnä juhlia. Kahdet isot synttärijuhlat, joulu ja uusivuosi. Hankin meille jouluksi ensimmäisen joulukuusemme.


- tammikuu -

Vain minun kuolleen ruumiini yli, olin todennut kesällä tänne muuttaessamme, kun mies suunnitteli viinikaappia työhuoneeseemme.
Mutta hei, I am still alive!


- helmikuu -

Minulla ja siskontyttö Syffellä on melkein samana päivänä synttärit. Minä en tänä vuonna pitänyt mitään virallisia juhlia, mutta Syffen 2-vuotissynttäreitä juhlittiin onneksi kuitenkin sitten meillä isolla porukalla. 


- maaliskuu -

Maistelimme arvoisan raadin kanssa potentiaaleja hääviinejä. Raatia piti tosin loppumetreillä kasvattaa aika paljon, koska pulloja oli todella monta.:)


- huhtikuu - 

Pääsiäistä vietimme kotikonnuilla ja juhlimme samalla P:n veljen maisterinpapereita. Vappuaattona pippaloitiin sitten jälleen, tällä kertaa meidän jo perinteeksi muodostuneissa Wappukinkereissä.



- toukokuu -



- kesäkuu -

Häämatkamme suuntautui Meksikoon ja New Yorkiin. Ehkä täydellisin loma ikinä. Hih.


- heinäkuu - 

Päästiin iskän ja äidin kanssa purjehtimaan. Säät hellivät ja oli muutenkin aivan ihana miniloma merellä.


- elokuu -

Elokuussa yllätimme iskän ja lähdimme koko konkkaronkka Milanoon pidennetyksi viikonlopuksi.


-----
Varmasti yksi elämäni merkityksellisimmistä vuosista takana. En voi muuta kuin olla nöyrän kiitollinen ja riehakkaan onnellinen tästä kaikesta.

Aiemmat vuosi kuvin -postaukset löytyvät täältä:

maanantai 22. syyskuuta 2014

Sykettä elämään

Hankittiin siskon kanssa uudet sykemittarit.


Minulla oli ennestään Suunnon ihan toimiva sykemittari, mutta aloin olla niin kyllästynyt roudaamaan aina kännykkää mukana matkamittarina. Talvella kännykkä sujahtaa suht huomaamatta takin taskuun, mutta varsinkin tänä kesänä hiostava kännykkäpussukka olkavarressa ei todellakaan ollut mieleeni.

Kysyin veljeltä vinkkejä kellon hankintaan. Kriteerejä oli kaksi: gps ja hyvä hinta. Sykemittarit kun ovat nykyään jo niin teknisiä ja monipuolisia, että niihin saa satasia laitettua kyllä hyvinkin monta.

Veli suositteli Garminin Forerunner15:ttä ja vinkkasi tsekkaamaan tämän testiraportin (pedantimpaa testiraporttia ei kyllä voi ehkä kukaan tehdä?!). Nopeahkon perehtymisen jälkeen juttelin asiasta siskon kanssa ja hän totesi, että tilaa mullekin. Pienen ongelman tuotti tässä vaiheessa sitten tietenkin väri... Vedenvihreä, lila vai musta-vihreä?!

Verkkokaupan 2-3 päivän toimitusaika oli todellisuudessa pari viikkoa, mutta perjantaina saimme vihdoin kellot käyttöömme.

Lähdin eilen illansuussa ekalle lenkille Garminini kanssa. Jotkut käyttäjät olivat harmitelleet huonoa gps-signaalia tai sitä, ettei gps meinaa millään löytää sijaintia, mutta minulla tämä toimi ainakin näin ekalla kerralla ihan moitteettomasti.


Forerunner on ihanan simppeli. Neljä nappia ja vähän valikkoja. Tämä näyttää sykkeen, matkan, ajan, nopeuden, nopeuden kilometriä kohden, kulutetut kalorit ja sitten tietenkin kellon. Lisäksi tämä näyttää jotain sykealuetta, johon en itse ole vielä oikein perehtynyt, mutta liittynee siihen, että kelloon voi asettaa eri sykealueita eri intensiteetin treeneille ja tuosta sykealueesta on sitten helppo katsoa onko pysynyt suunnitellussa. 

Kellon mukana saat myös mahdollisuuden tehdä itsellesi henkilökohtaisen treenisivuston nettiin, Garmin Connectioniin.

Ihan "liitä vain kello tietokoneeseesi ja muu sujuu kuin vettä vaan"-tyyppisesti tämän Garmin Connectionin käyttöönotto ei kohdallani kuitenkaan sujunut. Ensin nimittäin Garminin sivuilla oli joku bugi. Sen jälkeen huomasin, että koneeni käyttöjärjestelmä on auttamattomasti vanhentunut, eikä GC:n lataaminen onnistunut, joten minun pitää hankkia uusi käyttis. Vartin naputtelun jälkeen keksin miten se tehdään ja sitten alkoihin kone hyrrätä ja sitä hyrräämistä jatkui varmaan melkein pari tuntia. Sisko oli sillä välin saanut jo hyvät ohjeistukset veljeltämme Garmin Connectiin, joten kun sain vihdoin koneeni jälleen käyttökuntoiseksi, soitin siskolle. Ja ennen kympin uutisia sain vihdoin tuon GC:n pelittämään.

Ja kaupan päälle nyt mulla on uusi käyttöjärjestelmäkin.:)

Garmin Connectiin tietosi lautautuvat automaattisesti, kun liität kellosi tietokoneeseen. Se onkin sitten ihan oma maailmansa. Siellä voit esimerkiksi seurata kartalta juoksureittiäsi, katsoa lenkin korkeuseroja, sykevaihtelujasi jne. 

Tällainen taulukko, johon tulee jokaisen kilometrin keskinopeus oli minusta yksi sivuston helmistä.


Sinne voit myös kirjata omia tavotteitasi ja treeniohjelmiasi. Voit pitää kirjaa jopa nukutuista yöunitunneista, hymiön kera tietenkin.:) 


Tämä Garmin Connect on juuri sellainen ohjelma, josta ainakin minä tykkään! Sosiaalisuutta ei ole tietenkään täällä(kään) unohdetttu ja voit hakea ystäviäsi kaveriksesi ja sparrata yhdessä vielä parempiin suorituksiin.

Tosin tämä sosiaalisuus voi toisinaan olla jopa vähän murskaavaa. Varsinkin, jos menee ja pyytää triathlonisti veljensä kaverikseen...

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Rapujuhlien asu

Sain vihdoin korkata erään kesän alemyynneistä löytämäni mekon - sekä tietenkin myös viralliset rapujuhlakenkäni. Tosin meinasin kyllä, että nämä ovat tästä lähtien myös pikkujoulu-joulu-uusivuosi-hää-synttäri-jokapaikahöylä -kenkäni.


  Juhlien asu
Mekko: Philosophy Blues Original
Korkkarit: Högl

maanantai 8. syyskuuta 2014

Tärkein asia

Piti kirjoittaa rapujuhlista, mutten nyt haluakaan.


Go with the flow, tartu hetkeen, YOLO. Mitä näitä nyt on.


Minä olen kuitenkin enemmän sitä mieltä, että tämän hetken onnen maksimointi on vähän typerää. Mielestäni elämää tulee katsoa ja miettiä eteenpäin. Tulee kehittyä, kasvaa, tulla paremmaksi ihmiseksi. Nähdä vaivaa ja tehdä töitä.

Jokaista päivää ei kuulu elää niin kuin se olisi viimeinen.


Mutta.

Läheistemme kanssa onkin sitten jo eri juttu.

Perhe ja ystävät ovat tärkein asia maailmassa. 

Ja heitä, jotka ovat näitä meidän tärkeimpiä ja rakkaimpia, meidän tulee kohdella niin kuin jokainen hetki olisi viimeinen.


Elämää ei pidä pilata katkeruudella ja vanhojen asioiden märehtimisellä. Ei pidä vaatia omaa etuaan, eikä seistä barrikaadeilla kiukuttelemassa siitä miten minua on kohdeltu niin tai näin. 

Ei pidä olla itsekäs ja itseriittoinen, ei kärkäs ja mustavalkoinen, ei tule muistella kokemaansa vääryyttä. Ei syytellä eikä mököttää.


Vaan ennemminkin nämä meidän tärkeimmät tulee kyllästää rakkaudella, hellyydellä, luottamuksella, läheisyydellä ja välittämisellä. Pitää osata antaa anteeksi, ymmärtää ja unohtaa.



Välillä voisi myös vetäytyä itse vähän taustalle. Ihaillen katsoa ympärilleen ja huomata miten hieno hetki tämä taas onkaan, ja miten onnekas olen, kun saan olla näiden ihmisten ympäröimänä.


Ilman heitä kun ei ole mitään.

kuvat äidin ja iskän rapujuhlista viikonlopulta

perjantai 5. syyskuuta 2014

Kuusi instaa

1. Golf. 

Viime viikonloppuna olimme pelaamassa ystäväpariskunnan kanssa. Me oltiin valvottu juoksuystävän kanssa viiteen (kun oli "niin paljon juteltavaa"), joten minulla oli takana 4,5h yöunet. Jalatkin oli vähän juntturassa Midnight Runin tiimoilta, joten peli oli aika hervotonta. Varsinkin vikalla väylällä, kun pallo meinasi koko ajan osua näihin hanhiin. Kun en mä oikeasti tonne bunkkeriin olisi edes halunnut.

Huomenna onkin sitten tiedossa golfkisat. Joo-o, kuulit oikein.=D Buahahaa.


2. Mustikkapiirakka.

Leivoin meille Midnight Runin palautusruoaksi mustikkapiirakkaa. Tiistaina tämä oli kuitenkin oikeastaan vasta parhaimmillaan, kun oli saanut tekeytyä jääkaapissa. Arabian juhlavuosilautasen sain anopilta synttärilahjaksi viime vuonna. Toinen lautasista hajosi muutossa.:(


3. Täydellinen hetki.

Nautin ihan tajuttomasti siitä hetkestä, kun saavun töiden jälkeen kotiin. Se, kun astuu kotiovesta sisään - silloin tulee yleensä vaan niin hyvä olo. 
Ja kun tähän liittää Roobertin Herkusta ostetun italialaisen herkkukahvin (ja ylläolevan mustikkapiirakan palan), hipoo arki täydellisyyttä.


4. Ballerinat. 

Äiti on pyytänyt minua pitämään silmät auki ja ostamaan heti, jos Wondersilta tulee myyntiin hänen lamppariballerinojaan. No, Zioon oli tullut, 12 paria.:) Suosittelen kyllä kaikkia kokeilemaan näitä kenkiä, ovat oikeasti ehkä mukavimmat mitä olen koskaan pitänyt (p.l. lenkkarit ja tennarit). Mullekin on näitä kertynyt vuosien varrella jo kolmet!


5. Parisi.

Parisi on aivan ihastuttava pikkuriikkinen kenkäliike Kämp Galleriassa. Liikkeessä myydään pääosin kait italialaisia nahkakenkiä, mutta oli sinne päätynyt muutamia espanjalaisia ja ranskalaisiakin kaunottaria. Olisin voinut ostaa liikkeen jokaisen kenkäparin, mutta tyydyin lopulta yhteen! Niistä lisää myöhemmin, mutta totean vaan, että olen enemmän kuin tyytyväinen! P.s. Osa kengistä oli -70% alennuksessa ainakin vielä eilen!


6. Mämmi.

Rakastan mämmiä. Parasta se on kermavaahdon kanssa, mutta myös kylmä maito tai vaikkapa vaniljajätski sopii. Mämmi on mielestäni ihanaa ihan sellaisenaankin. 

Periaatteessa tykkään säilyttää asioilla niiden kausittaisuuden: munkkeja syödään vappuna, glögiä jouluna ja mämmi kuuluu pääsiäiseen. Tällä tavoin ne säilyttävät erityisyytensä.

Yhtenä iltana väsyneenä kaupassa näin kuitenkin pakastealtaassa tämän ja totesin, että hei come on, mä oon aikuinen ja saan tehdä just niinku mä haluan.


Alma löytyy Instagramista täältä.

tiistai 2. syyskuuta 2014

Yöpöydät

Makuuhuoneen muodonmuutoksesta kirjoittelin viime syksynä kattavamminkin. Pieniä muutoksia on tullut sen jälkeen, joista tärkeimpänä uudet yöpöydät. 

Muuton Stackedit löytyivät Armaksesta.


Alunperin olin ajatellut, että haluan sellaiset yöpöydät, joihin saa tavaraa piiloon. Eli joissa on laatikko tai ovi. Sittemmin mieli tietenkin muuttui, niin kuin aika usein käy.

Stackedissa on vähän säilytystilaa parille kirjalle ja pieni laskutila kännykälle, vesilasille ja jalkavoiteelle (tuo L:A Bruket on kyllä vaan niin ihana voide ja yöpöytäni vakiovaruste). Lamppukin siihen voi mahtua.



 Pöydät ovat eri päin. Toinen pystyssä ja toinen vaa'assa.


 

Yöpöytää hankkiessa yksi ongelma ja huomioon otettava seikka oli makkarimme ranskalainen parveke. Sen ovi nimittäin aukeaa sisään päin ja haukkaa aika ison tilan sängyn vierestä.

Pelkäsin mittanauhan valehtelevan, mutta ei. Stocked on kuin meille tehty!



Tämä pikkuriikkinen "ranskis" on tuonut meille kyllä paljon iloa. Petivaatteiden ja koko huoneen tuuletus käy käden käänteessä. Loppukesästä oli myös aika ihana mennä nukkumaan ja ihailla tummentuvaa taivasta.