maanantai 1. syyskuuta 2014

Yli kymmenen vuotta

Olen yrittänyt pitkittää tätä kaikin keinoin. Odotellut, unohtanut, vitkutellut papereiden lähettämisen kanssa. 


Vanha yliopiston sähköpostiosoitteeni menee umpeen syyskuun lopussa. Ja se vaan on minusta ihan kamalaa. Sähköpostistani löytyy nimittäin kaikki. Entisen vuokraisännän yhteystiedot, verhomiehen puhelinnumero, vanhan kotimme pohjapiirrustukset, speksien käsikirjoitukset, lähettämäni kuulumiset vaihtariajalta, minun ja mieheni alkutaipaleen "kirjeenvaihto", kaikki.



Tänään aloin lukea ihan niitä tilini ensimmäisiä sähköposteja. Niitä, joissa kysyin iskältä, että mitä otetuissa lab-kokeissani tarkoittikaan E-MCV. Ja niitä, joihin äiti vastasi, että hän on varma, että löydän ystäviä lääkiksestä ja sopeudun uuteen asuinkaupunkiini, ja että pitää vaan muistaa aina olla oma itsensä ja tutustua ennakkoluulottomasti uusiin ihmisiin, olla aidosti heistä kiinnostunut. Ja niitä, joissa jännätään uusien kurssikavereiden kanssa tulevia tenttejä (itse asiassa ne ihan samat tytöt, joiden kanssa edelleen tyttömöötteillään ♥) ja sovitaan mihin bileisiin osallistutaan ja millaisissa vaatteissa.



Tuntuu, että tämä sähköpostiosoitteeni on ollut viimeinen linkki opiskeluaikoihin. Ja nyt se katkeaa ihan juuri.


"Terkut kirjastolta.
Elektronimikroskoopilla katsottu osteoklasteja, fluoresenssoivia prostatasyöpäsoluja nähty ja ankkuriliitoksista kuunneltu luento - paljon mahtuu yhteen päivään. Mosambikiläinen mies kertomassa mikroskopointinäytteiden fiksoinnista huonolla englannillaan hämärässä tutkimuslaboratoriossa pienryhmällemme on kovin normaalia. Ja kun sitten tulen tänne kirjastolle lukemaan, vieressä menee "Lapsi rikosoikeudessa" ja toisella puolella "Kulttuuriperintökohteen Karjalassa". 
Illalla mun luo on tulossa muutamia kavereita, tehdään pizzaa ja soitellaan. Huomenna lukemista ja kaupungille etsimään vaatteita iskän juhliin. Sunnuntaina lukemista ja maanantaina eka tentti."



Olen nyt vaipunut jo niin syvälle nostalgian pauloihin, etten tiedä millä ilveellä tästä enää tänään pääsen ylös.

Ehken edes yritä vaan kuuntelen Kentiä, lääkisaikojen ehdotonta suosikkiani, koko illan.


"Det är över nu
Och jag som aldrig gillat nostalgi
Jag gråter nu"



Kuvat: Pinterest

lauantai 30. elokuuta 2014

Mitäs sitten?

Syksyhän on monessa asiassa uuden alkua. Syksyllä tehdään muutoksia, suunitelmia tulevalle vuodelle.
Miksi ei sitten blogissakin?

Joten ajattelin kysyä teiltä: onko herännyt postausideoita, kommentteja, parannusideoita, risuja & ruusuja? 


Anna tulla!


Vuosi sitten tähän aikaan odoteltiin syyskuun kulumista ja sitä että päästään reissuun. Voi vitsit miten IHANAA olisi nytkin olla lähdössä (tai suunnittelemassa) jonnekin piiitkälle matkalle... Varsinkin Nykiin

kuvat: Pinterestistä ja meidän viime syksyn USA-reissulta

perjantai 29. elokuuta 2014

Ja mähän en luovu shortseistani

Mielestäni elokuu nyt ainakin pitää painella vielä kesävaatteissa. Todennäköisesti tänä(kin) vuonna käy niin, että hyppään shortseista suoraan saappaisiin ja villakangastakkeihin.:)

Maanantai taisi olla viikon lämpimin päivä. 


Pukeudun aika harvoin mustavalkoiseen. Lukioajoilta jo muistan miten eräs ystävä sanoikin mulle, kun pähkäilin jotain asua, että laita vaan musta-valkoa, ei aina tarvi olla väriä mukana. 

Jotenkin mä aina koen, että asuun tarvitaan vielä jotain lisää. Kuten nytkin. Vaikkei beessi huivi nyt mikään hillitön väriläiskä ollutkaan.   


Miten sääret alkaa jo nyt näyttää vähän kalvakoilta. Höh.

 

Takki: Mango
Huivi: Mulberry
T-paita: Katri/n
Shortsit: COS
Tennarit: Converse
Laukku: Sophie Hulme


Kävimme Milanossa Mujin liikkeessä siskon suosittelemana. Meille muille liike oli ihan uusi tuttavuus, mutta tosi positiivinen sellainen. Liikkeessä oli kaikkea aivan ihanaa tilpehööriä ja vaatteet olivat laadukkaita. 

Mujista mä ostin tämän allaolevan ekopuuvillaisen mekon. Mekko on kivan jämäkkää kangasta ja voinkin jo hyvin kuvitella miten vietän se päällä aikaa (tai no, lähtökohtaisesti toivon kuitenkin että bikineissä, mutta tämä on sitten se toiseksi paras vaihtoehto) ensi kesän purjehdusreissulla. 



Tiistaina vettä tuli kuin aisaa, joten pilli piti kaivaa varuiksi esiin. Onneksi ei tarvittu. 


Takki: Henri Lloyd
Laukku: Michael Kors
Mekko: Muji
Saappaat: Hunter


Keskiviikkona aloin vähän nössöillä ja vedin jalkaan farkut ekaa kertaa sitten kesäkuun alun.


 Michael Korsin laukkua en jostain syystä osaa oikein talvella käyttää, joten nyt olen käyttänyt sitä oikein urakalla. 


Takki: Burberry
Laukku: Michael Kors
Farkut: Massimo Dutti
Silkkipaita: Banana Republic
Ballerinat: Tory Burch 


Toinen "kesälaukku" on tämä Mulberryn Daria. Sekin ollut viime aikoina erityisen reippaassa käytössä. Tämä laukku on yksi suosikeistani. Vaikka laukku on vaalea, se on täysin tahraton. Laukkuuun mahtuu koko elämä ja se on todella kevyt.


 Pahoittelut ryppyisestä hameesta, en alkanut sitä enää kotiin tultuani silittää.:)


Takki: Boomerang
Laukku: Mulberry 
Hame ja paita: Marc O´Polo
Ballerinat: Tory Burch


Ja hei, lupasivat parempia kelejä viikonlopuksi! Jippii! 
Tänään lepäillään ja huomenna sitten juostaan porukalla Midnight Runissa! Nähdään!

keskiviikko 27. elokuuta 2014

DOF

Meillä on vähän ankeat vesilasit. Tai siis ei Iittalan Kartioissa mielestäni muuten mitään vikaa ole, mutta juhlavamman kattauksen ne kyllä latistavat. 

Kaverini kertoi ihastuneensa kotikaupungissamme erään ravintolan laseihin. Hän oli lopulta päätynyt kysymään, että pystyisikö näitä laseja tilaamaan mistään itselleen, ja pystyihän sitä.  Ja mä pääsin sitten siinä siivellä.
Eilen sain vihdoin paketin näitä DOF (double old fashioned) - puristekristallilaseja kotiin. Jaoimme lopulta kolmeen pekkaan kaksi 12 kpl laatikkoa. Minulle laseja tuli yhdeksän, mikä aiheutti ihmetystä äitini ja siskoni parissa - yhdeksän, miksi yhdeksän, ei mitään voi olla yhdeksää?! Hahaa. Mulla onkin nyt sitten esimerkiksi yksi särkymisvaralasi.:)
Koska lasit ovat päätyneet myös ravintolakäyttöön, uskalsin tosin veikata, ettei kovin suurta särkymisvaraa ole.
Nyt vaan sitten illalliskutsuja suunnittelemaan. 
Paitsi että Gintonickin maistuisi näistä varmaan oikein herkulliselta... Eli viikonloppua ts. lauantai-iltaa odotellessa.

Onko täällä muita, jotka olisivat menossa Midnight Runiin? 
Mä täällä poden flunssaa ja toivon, että se taittuu ennen lauantaita.

maanantai 25. elokuuta 2014

Viikonloppureissujuhlalahja

Terkut Milanosta!
Kattavampi matkakertomus löytyy siskon blogista, mutta mä yritän vähän täydentää (ja ainakin väkisinkin toistaa!).:)

Milanossa oli aurinkoista, rauhallista, herkullista, kaunista ja hauskaa. Tällä porukalla ei ollakaan reissattu useampaan vuoteen.
 10€:n mozzarella-tomaattisalaatti oli vähän pettymys. Olisi pitänyt vaan tilata se pitsa...
 Kadut olivat todella autioita. Milanolaiset olivat varmaan viettämässä lomaansa muualla, eikä Milano ehkä sitten kuitenkaan ole se Italian kaikista suosituin kesäreissukohde?!
 Näiden parvekeistutusten jälkeen meidän parvekkeen tuija ja pelargonia tuntuvat lähinnä vitsiltä. Ensi kesäksi mä haluan kunnon sademetsän tai ainakin suomalaisen koivikon ja maalaisniityn.
P oli varannut jo kesäkuussa meille liput katsomaan Leonardo Da Vincin Viimeistä ehtoollista ja tämä oli jo silloin koko viikonlopun ainoa vapaa aika. Joten jos mielit päästä taideteosta katsomaan, kannattanee olla ajoissa. 

Kirkkopiha oli kaunis. 
Teos sijaitsee kirkon entisessä ruokasalissa (joo-o, mahtoivatkohan siellä ruokailijat aikanaan osata yhtään aavistaa millainen vaelluskohde paikasta tulee?!) ja siellä valokuvaaminen oli kielletty. 15 min saimme viettää salissa, jonka jälkeen oli seuraavan porukan vuoro.
Ruokasalin ulkopuolella oli kuitenkin iso The Last Supper -juliste, varmaan ihan vaan meitä valokuvaajia varten.:)
Kirkolta lähdimme kohti päivällispaikkaamme.
Illan asu
Mekko: Stochlm
Korkkarit: Zinda
Laukku: Longchamp
  Naviglion alue oli viihtyisä, rento, ja opaskirjamme mukaan siellä pääsee osalliseksi Milanon villistä yöelämästä. 
No, oli meillä ihan villiä - otettiin nimittäin kaikki vähintään kaksi eri makua jätskeihimme.

 Gelateria Amorinossa jätskipallo ei itse asiassa edes ollut pallo vaan kukka, joka koristeltiin parilla pähkinällä.
 Veljen annos sisälsi...ööö...kaikkea.
Lauantaiksi oli luvattu sadetta, mutta sade loppui juuri ennen meidän ulosmenoa. Tuuria, sanon minä. 

Hienoja (ja raasuja) autoja tuli bongailtua. 
 Kävelimme Vittorio Emanuelelle.
 Se oli kyllä mahtipontinen. Kyseessä on siis ostoskeskus ihan Duomon vieressä. 
 Kuulemma aikanaan ostoskeskuksessa oli paljon pieniä kojuja, joissa myytiin mm. edullisesti ruokaa ja muita päivittäistavaroita. Kauppatori italialaiseen tyyliin?
 Ja sitten se Duomo! Nämä Italian kirkot ovat kyllä ihan tajuttomia. Ihmiskäden taidonnäyte! Tämä on muuten Euroopan toiseksi suurin katedraali ja sinne mahtuu yli 40 000 ihmistä (=Wikipedia).
Ja taas mä mietin niitä morsiamia (kuva otettu puolesta välistä kirkkoa)...;)
 Lounaan jälkeen teimme kävelylenkin Sforzescon linnan ja läheisen puiston läpi.  
Illaksi suuntasimme jälleen Naviglionin suuntaan.

Illan asu
Mekko: Tara Jarmon
Korkkarit: Högl
Laukku: Sophie Hulme 
Ehdimme osallistua sunnuntaina vielä kiertoajelulle, joka on mielestäni ihan yksi parhaista tavoista tutustua kaupunkiin. Mä olen ollut kiertoajelulla viime vuosina myös Lontoossa, Hampurissa ja Tukholmassa. 

P valitsi mulle kiertoajelulle kuulokkeisiini kieleksi espanjan, joten en tiedä miten paljon mulla meni tarinaa ohi, mutta paljon uutta kuitenkin tuli opittua. 

Mm. se, että alla oleva on Milanon päärautatieasema ja Italian toiseksi suurin rautatieasema. Sisältäkin asema on kuulemma todella hieno, mutta meillä ei ollut aikaa siellä enää piipahtaa.
 Sunnuntailounaamme piti sisällään sardiineja, risottoa, pastaa, pitsaa, entrecoteta, leipää ja ostereita. Voi Italia!♥ 
5h yöunilla pakerrettiin sitten tämä työpäivä, onneksi oli aika rentoa ja ehdin lueskella tovin kahvihuoneessa jotain naistenlehteä (alla). Tänään taitaa uni tulla nopeaan.